HUPS, on jo marraskuu..

Venlalla työskentely metsässä on jo mallikasta, kun vielä muuttuisi lumitilannne sellaiseksi, että koiran kanssaa voi täällä mennä metsään pelkäämättä tassujen nirhautumista. Viikolla Sotkamossa ei ollut kohdalle sattunut ainoitakaan jäniksen jälkiä, vaikka samoilla seuduilla joskus Lotan kanssa oli pupuja löytynyt :(

Uutta lunta on täällä satanut, toivottavasti pehmittää karkean hangen pois.

Venla on sitten ilmoitettu Tamminäyttelyyn. UH... Mahassa vääntää jo nyt pelkkä ajatuskin. Kunhan en mokaisi juttua hermoilulla sitten...

Venla osaa nyt antaa siis tassua (oikea) ja toistatassua (vasen), noutaa pyynnöstä, mennä maahan ja noutaa satunnaisia tavaroita yrityksen ja erehdyksen kautta, samalla tavalla kuin Manta teki. Myös seisominen pyynnöstä onnistuu. Lapsukainen on saanut elää vähän kuin "pellossa", että into asioihin säilyisi. Olen tyytyväinen, kun noudossa malttaa istua jo pitkäänkin  ennen lupaa ja pompahtaa sitten noutoon mahtavalla loikalla